Tänään oli Perthissä kevään ensimmäinen todella lämmin päivä, +31. Täydellinen päivä, linnut lauloivat aamulla kevättä, kaikki kukkii. Ja ne tuoksut, joita tämä kaupunki on tulvillaan. Yöllä jo lentokentällä eukalyptusten tuoksu osui limbisessä järjestelmässä aivan oikeaan kohtaan.
Sellaiselle, joka kaipaa luonnon kauneutta ja ilmaston ihanuutta, Perth on ihan ehdoton paikka. On se vienyt ison palan minunkin sydämestäni. Päivä on ollut täynnä nostalgiaa, joka tulee sanoista nostos, kotiinpaluu ja algos, tuska. Tällainen paluu on täynnä hellänkipeää tuskaa. Meillä oli niin hyvä elämä täällä. Tutustuimme moniin ihaniin ihmisiin. Luonnon kauneus ympärillä, leppoisat säät, meri, Australian elämänmeno. Australia on 'Lucky country', omaa hyvät luonnonvarat ja toimivan yhteiskunnan. Eilen se näkyi esim. siten, että Qantaksen lennolla pakollinen turvaopastus oli viety videoklipeiksi eri puolilta maata, joissa näkyivät paitsi luonnon ihmeet myös ihmisten vuorovaikutustaidot.
Yksi osa oli kuvattu King's Parkista, josta ylläoleva kuvakin on. Olin siellä tänään lounaalla työnohjaajani kanssa. Olemme myös käyneet kaupoissa, tallilla tapaamassa M'lissiä ja sitten illallisella rannalla Ninan ja Adrianin kanssa. Kaikki on tuttua ja samanlaista kuin vuosi sitten.
Samalla, kun kuuntelee ihmisten tarinoita matkalla, niin huomaa, että maailma on nykyään tällainen, aika suuri osa ihmisistä muuttaa kotimaataan, vapaaehtoisesti tai pakosta. Kokemus maahanmuuttajana olemisesta on ollut tärkeä, se miten ei ymmärräkään kaikkea, sävyjä, tapoja ja käytäntöjä. Mietimme tietysti, olisiko pitänyt jäädä. Ei se ollut mahdollista, monestakaan syystä. Hiukan nuoremmille ihmisille pysyvä maan muutto on ehkä helpompaa. Tästä tulee kiinnostava viikko, muistamista, tunteita ja tunnelmia, ei onneksi pelkkää kipua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti